sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Uhkailua ja kiristystä

Sosiaalityöntekijä vastasi soittopyyntöön perjantaina. Pahoitteli. Oli vihdoin selvittänyt remppatilannetta. Meidän kylpyhuoneremonttipaperit oli menneet sekaisin jonkun toisen perheen papereiden kanssa ja sitten jotenkin kummasti kadonneet tai jääneet kasan alimmaisiksi tai sijoitettu mappi ö:hön tai mitä ikinä. Mutta hakemus ei oo liikkunut viimeisen about 9 kuukauden aikana mihinkään. Onhan se kiva, että pahoitellaan. Me on se 9kk täällä yritetty saada lapsemme hygieniaa hoidettua puutteellisissa tiloissa, että suoraan sanottuna ei se kyllä hirveästi lämmitä mieltä.

Puolen tunnin puhelun aikana sosiaalityöntekijä yritti kääntää jokaisen kiven, jonka keksi, jotta kaupunki ei joutuisi tekemään remonttia. Kävimme mm. debattia siitä, kuinka pitkäikäinen ratkaisu kylpyhuoneremontti on (kannattaako kaupungin haaskata siihen rahojaan). Lupaan pyhästi yrittää pitää lapseni elossa mahdollisimman monta vuotta, ettei Helsingin eurot mene hukkaan.
Seuraavaksi odotamme, että asia käsitellään joskus (ehkä) jonkun raadin edessä, joka päättää, onko meillä oikeutta remonttiin. Myönnetään, että olin puhelun lopussa jo aika kyrpiintynyt koko hommaan. Ärsyttää, että meillä on käynyt vuosi sitten useita kertoja kylpyhuonetta ja tarvittavaa remonttia arvioimassa toimintaterapeutti, rakennusmestari ja urakoitsija. Että se tarpeiden arviointi ja remontin tarpeellisuuden arviointi on jo tehty. Lähetin sosiaalityöntekijän kautta raadille terveiset, että jos meidän asunto ei sovellu Valon hoitoon, niin sitten Valo muuttaa johonkin muualle. Ja että se ratkaisu tulee maksamaan kaupungille huomattavasti paljon enemmän kuin kymppitonnin kylppäriremontti.

Puhelun jälkeen jäin miettimään, olinko tosissani. Nakkaisinko lapseni asumaan laitokseen? Vaikka myönnän, että Valon räkätaudin johdosta "nukun-rääyn-nukun-rääyn-nukun-rääyn" -tyylillä vietettyjen öiden jälkeen osa minusta olisi valmis toivottamaan koko ukkelille hyvää matkaa sinne missä pippuri kasvaa, niin enhän tietenkään tekisi sitä. Ellei olisi aivan, aivan, aivan pakko. Mikä tarkoittaa, että en pystyisi mieheni kanssa huolehtimaan lapsestani ja hänen tarpeistaan ihmisarvoisella tavalla. Niin, että älkää huoliko Helsingin sosiaalivirasto. Jos hylkäätte meidän hakemuksen, ensimmäinen vaihtoehto on vain haastaa teidät oikeuteen. :)))))) 

17 kommenttia:

  1. Ihan käsittämätöntä!!! Totaalisesti. Välillä tuntuu, että rahat menisi sosiaalityöntekojän omasta pussista. Ja eihän kaupungilla ole oikeasti vaihtoehtoja, remontti on tultava! Minä haastaisin heidät jo nyt oikeuteen, koska ovat viivytelleet asian kanssa kohtuuttoman kauan, mutta koska se vaatii niin paljon voimia, niin rukoilen teidän puolesta, että asia alkaisi rullaamaan eteenpäin vauhdilla!

    Tsemppiä!

    Toivottavasti Valon olo on jo parempi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä monesti miettinyt, että onko noissa käsittelyajoissa lain määrämiä takarajoja ja jos on, niin onko sellainen paukkunut jo aikaa sitten. Jos olisi ylimääräistä aikaa ja voimia, saattaisin selvittää asiaa ja tehdä kaupungin toimista valituksen. Mutta näillä resursseilla odotan kiltisti vielä hetken... Vaikea uskoa, että yhden paperihakemuksen läpikäyminen voisi viedä päättäjäraadilta viikkokausia, joten ihan kauhean pitkään en armoa kyllä aio enää antaa, ennen kuin hankin lakineuvontaa.

      Valon vointi on ikävä kyllä tasaisen huono. Päiväkotikuntoinen kylläkin, mutta kiukkuinen ja aika limainen myös. Lima sitten provosoi refluksia ynnä muuta kivaa, no, kyllä sinä tiedät... :)

      Poista
  2. Tsemppiä! Teillä on oikeus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin lain mukaan meillä on oikeus vaikka mihin. :) Harmi vaan, että laki ja se, miten systeemi toimii, eivät kovinkaan hyvin tunnu kohtaavan.

      Poista
  3. Kannattaskohan jonkun vinkata vaikka iltasanomille tästä blogista.... ;) Tälläsistä ongelmista kun ei suuri yleisö tiedä ja epäkohdat vammaisten ja heidän omaisten oikeuksissa on suuria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä vaan ja vinkkaa. :) Kyllä minä mediakortillakin välillä uhkailen, kun päätösten tulo tökkii. "Tarvitseeko ottaa ylen ajankohtaistoimitukseen yhteyttä vai hoituuko homma ilman" -tyyppisiä sammakoita on tullut päästettyä suusta. :) Välillä tuntuu, että muutosta on mahdotonta saada aikaan. Kyllähän tätä meidän hyvinvointivaltion rakennetta muutenkin ollaan alasajamassa ja romuttamassa kovaa vauhtia. Yhteiskunnan heikko-osaiset kuten vanhukset, vammaiset ja sairaat nähdään vain menoerinä. Lapsetkin nähdään menoerinä, mutta niistähän saattaa vielä tulla hyvällä tsägällä kapitalistien orjia, niin että niihin voi ehkä muutaman euron satsata... Tuntuu, että epäkohdat on niin isoja, että vaikka niistä kuinka pitäisi älämölöä, niin se ei millään riitä.

      Poista
  4. Kuulostaa tutulta, vaikka asummekin kaukana pohjanmaalla. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä sanoi meille samoin, ei tiedä kauanko lapsia asuu kotona.
    Tiedänkö minä kauanko asun kotona, tietääkö sossu päiviensä määrään?
    Ilmeisesti joutuvat maksamaan omasta pussistaan, koska tarvittavia remontteja ei saa.
    Niinpä säästämme itse remonttia varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletteko tehneet valitusta asiasta? Tai edes näyttäneet lakimiehelle tai oikeusavustajalle kielteistä päätöstä ja kysyneet, onko se lain vastainen? Jos teilläkin on tarvetta mittavampaan remonttiin, kuten meillä, niin kyllähän sellaiseen säästäminen vaatii aikalailla niukilla elämistä ja pitkää odotteluaikaa. Tai ei meidän taloudessa ainakaan säästetä kymppitonnia tosta noin vaan.

      On se kumma, että viimeiseen asti saa taistella niistä eduista, jotka meille ja meidän lapsille kuuluvat!

      Poista
  5. Voi itku mitä touhua. Rumempia sanoja tekisi kyllä mieleni käyttää! Aivan kuin hakemuspaperi olisi tahallisesti jätetty unhoon, että teillä sillä aikaa jännästi unohtuisi koko remontin tarve! Ärsyttävintä on tuo, että remontille on tarvetta, arvioinnit ja asiantuntijakäynnit on tehty ja silti asiaa vatvotaan ja jumitellaan.

    Toivottavasti terveisesi kaupungille menevät perille, totta joka sana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen luonnos tuosta postauksesta oli kovin kirosanapitoinen. Sitä piti vähän siistiä luettavampaan muotoon. :)
      Minun veikkaukseni on, että kaupungin viimevuoden määrärahat muutostöihin on loppuneet kesken ja siksi meidän hintava remontti on unohdettu. Kaupungin tämän vuoden budjettiin muutostöiden määrärahoja on entisestään pienennetty, samaan aikaan kun vanhusten kotihoitoa pitäisi lisätä ja näin ollen muutostöiden tarve kasvaa entisestään. Joten saa nähdä, heruuko meille vai ei...

      Poista
  6. Eli ottakaa yhteyttä esim. Helsingin ja -Uudenmaan Näkövammaisiin www.hun.fi ja/tai Kynnys RY:hyn www.kynnys.fi ja ensiksimainittuun, koska ovat jo vuosia taistelleet kovasti Sosiaalivirastoa vastaan, joka jopa kehtasi kirjoittaa Hesariin, että hesalaisnäkövammaiset, ovat kiittämätöntä kansaa, kun Sossu, on yrittänyt kaikkensa heidän hyvinvoimiseksi, mutta he vain valittavat ja -valittavat! Mutta jospa valittaminen onkin aiheesta, eli on enimmäkseen koskenut Kuljetuspalvelujen järjestämistapoja ja juuri joulun alla, heräsi taas keskustelua, kun eräs Legendaarinen Toimistosihteeri, on jälleen ylentynyt vireystasolle, jolla pyydetään 3 kuukauden taksikuitit kerralla Asiakkailta, joko katuosoitteilla varustettuna, taikka itsekirjoitettuna erilliselle paperille ja joutuipa HUN:in Puheenjohtaja varoittelemaan Uudesta, Kovan Luokan Naikkosesta, eli Vammaispalvelupäälliköstä, joka jopa leikkaisi subjektiivisista oikeuksista, eli ilmeistä säästöä ja toisaalta, on kuitenkin Sossulla varaa kustantaa Henkilökohtaisen Avustajan palkkioita, joka Avustaja sitten tarkistelee Asiakkaan kaikki taksikuitit, jotta varmasti on kaikki katuosoitteet niihin kirjoitettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Byrokratia on jännittävää. :) Eikö ole uskomatonta, kuinka asiakkaana näkee systeemin turhat koukerot ja päällekkäisyydet samalla kun itse joutuu säästökohteeksi. Ei siinä ainakaan arvostettu olo tule. Juhlapuheet, mietinnöt ja lausunnot ovat ihan eri tasolla kuin se arki, jolla päätöksiä toteutetaan.
      Kiitos vinkeistä!

      Poista
  7. Aikanaan vaikeavammaisen pojan kanssa taisteltiin henkilökohtaisesta avustajasta. Se olisi subjektiivinen oikeus mutta kaupunki keksi, oikeasti keksi,vaikka mitä ettei tarvitsisi sitä myöntää Opidkelua varten, vaikka koulussakin sellainen oli ollut. Ihan virheellisiä perusteluja joita ei suostuttu oikaisemaan. Lopulta otimme yhteyttä vammaisneuvoston lisäksi koko kaupungin valtuutettuihin. Sitten alkoi tapahtua. Lopulta oikaisulautakunnassa poika voitti jutun ja kaupungin ihmiset saivat kuulla kunniansa. Siellä oli oikeasti niin törkeitä asioita tehty. Poika pääsi opiskelemaan mutta voimia ja aikaa tuo prosessi vaati. Kaupungilla vaihtui pari henkilöäkin, en tiedä oliko tuo prosessi ainoa syy mutta kuitenkin. Kyllä vammaisen lapsen vanhempana joutuu puolensa
    Pitämään vaikka muutenkin olisi tekemistä riittävästi. Toivoisi että sosiaalityöntekijät olisivat perheen puolella tai edes keskustelutaitoisia mutta valitettavasti niin ei aina ole. Tämä ei siis tapahtunut Helsingissä vaan lähikunnassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että voititte jutun! En edes jaksa miettiä, kuinka paljon voimia ja resursseja se on sitonut esim. teidän perheen rentoutumiselta ja ns. "tavallisesta perhe-elämästä". Kaupunginvaltuutetut ovat kyllä varmaan aika hyvä yhteydenottokohde, koska heillä saattaa olla jopa pieniä vaikutusmahdollisuuksia asioiden tilaan.
      On tosiaan kummaa, että sosiaalityöntekijät näyttävät välillä olevan vain kaupungin rahakirstun vartijoita... Luulisi, että he ovat töissä auttaakseen meitä eikä päinvastoin hankaloittaakseen elämäämme.

      Poista
  8. Unohtuipa jostakin syystä vielä yksi yhteydenottovinkki, eli Syrjintälautakunta www.syrjintalautakunta.fi jolta sivustolta, löytyy tällaisia varten Muutoksenhakulomake, johon sitten luonnollisesti liitätte kaikki, olemassaolevat kirjalliset dokumentit aiheesta. Onhan se syrjintää, kun yritetään perustella tätä sillä, ettei Valo välttämättä elä senaikaa, jonka Sossu katsoisi olevan minimiaika, että remonttiin kannattaisi panostaa!

    VastaaPoista
  9. Otetaanpas edellinen hieman uusiksi, eli jos jo kävitkin osoitteessa www.syrjintalautakunta.fi huomasit, että onkin perustettu tämän vuoden alussa uusi Yhdenvertaisuus ja -Tasa-arvolautakunta, johtuen mm. Yhdenvertaisuuslain uudistuksista, eli on kokonaan uudet hakemuksenteko-ohjeet, eikä vielä esitäytettyä hakemuslomaketta, vaan pitää tehdä vapaamuotoinen sellainen liitteineen, josta ohjeet linkin Uutisia takana, jossa siis myös kerrotaan uudistuksesta. Ei lue ohjeissa, mutta kannattaa myös kirjoittaa varsinaisen Asiankuvauksen perään, pyyntö, että mikäli Tasa-arvolautakunta, ei katso olevansa oikea taho tätä asiaa tutkimaan, pyydetään, että he Valtion Virkamieslain nojalla, saattaisivat asian edelleen tutkittavaksi taholle, jonka ehkä katsovat olevan oikeampi taho tätä tutkimaan. Niin teen minäkin erään, kokonaan toisenlaisen jutun kanssa, jota pyydän tutkimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä tärkeästä linkistä ja vinkistä! Syrjintä- eli Yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunnasta en ollut koskaan kuullutkaan, joten tämä oli tärkeä tieto. Tähän palveluun aion ehdottomasti tutustua tarkemmin.

      Poista