Satuleikkipussi

Kirjoittelin viime vuonna pariinkin otteeseen leikeistä ja leikkimisestä satuleikkihenkisesti (syyskuussa otsikolla "Satuleikkejä" ja marraskuussa otsikolla "Oikeus leikkiin"). Lupausteni mukaisesti palaan vielä asiaan. :)

Yksi suurimpia haasteita Valon kanssa on Valon ymmärryksen lisääminen. Maailmaa on hyvin vaikea hahmottaa, tutkia ja ymmärtää kun käytössä ei ole näköä eikä mahdollisuutta liikkumiseen. 
Maailman selittäminen ja sanavaraston kartuttaminen jäävät käytännössä vanhempien ja muiden lapsen ympärillä työskentelevien ja elävien varaan. Tämä tehtävä on mutkikas, vaativa ja äärettömän laaja. Usein sen edessä on voimaton olo. Mutta ei ole auttanut kun työntää lusikkansa soppakulhoon ja ruveta hommiin. Nimittäin se, että ei ole kokemusta ja sen kautta syntynyttä ymmärrystä, ei tarkoita että olisi tyhmä, vaikka tällaisia yhtäläisyysmerkkejä vaikeavammaisten kohdalla mielellään vedelläänkin.

On olemassa eräs lapsille ominainen tapa oppia maailmasta, jota myös Valon kanssa voi hyödyntää. Sen nimi on leikki. Usein leikin sisältö tulee pitkälti lapsen mielikuvituksesta, mutta Valon kaltaisen monivammaisen lapsen kohdalla mielikuvitus saattaa olla köyhä, koska sitä ei ole maailmaa tutkimalla päässyt rikastuttamaan "normaalien" ikätovereiden tavoin. Siksi leikin avuksi ja tueksi voidaan ottaa satu: valmis, rikas ja mielikuvituksekas sisältö. 
Olen koonnut Valolle usean satukirjan ympärille satuleikkiä varten tarvittavaa välineistöä. Koska ajatuksena on ollut saada leikkitoimintaa myös päiväkotiin, olen koonnut näistä välineistä pusseja, jotka sisältävät kaiken leikkiin tarvittavan materiaalin: leikissä tarvittavat esineet, itse sadun ja luettelon pussin sisältämistä tarvikkeista. Pussit ovat helpottaneet leikkien aloittamista myös kotioloissa, kun materiaalia ei tarvitse lähteä ennen leikkiä haalimaan pitkin kämppää.

Satuleikin ideana ei ole olla aikuisen lapselle esittämä näytelmä, vaan satu on vain pohja, jonka mukaan leikki rakennetaan. Lapsi osallistuu itse aktiivisesti leikkimiseen. Sadut voi valita sen mukaan, mikä lasta kiinnostaa tai mitkä aiheet liippaavat läheltä lapsen kokemusmaailmaa. Jos lapsi ei puhu, hän saa sanoa vuorosanansa kommunikaationapin välityksellä, joskin se rajaa vuorosanat yhteen tai muutamaan samana toistuvaan fraasiin (tällaisia satukirjoja, joissa tietyt fraasit toistuvat, on helppo löytää). 
Kuvissa näkyvässä "Jussin syntymäpäivät" -leikissä Jussi  on kutsunut kotiin syntymäpäivävieraita. Vieraat tuovat Jussille lahjoja. Leikissä Valo saa olla Jussi, joka kutsuu oveen koputtavat vieraat sisään (painamalla puhelaitteestaan "Sisään, sisään") ja avaa vieraiden tuomat paketit.

Joskus sadut ovat liian pitkiä. Usein Valo saa valita (esimerkiksi tämän syntymäpäiväleikin kohdalla) ne vieraat, jotka tulevat. Kaikkia vieraita ei tarvitse jaksaa leikkiä läpi. Satuleikit onnistuvat parhaiten useamman leikkikerran jälkeen. Varsinkin vaikeasti näkövammaisen tai sokean lapsen kanssa lähtökohta on aina se, että uudet asiat ovat pelottavia. Leikki täytyy ensin esitellä ja tutustuttaa Valolle ennen kuin hän tietää, mitä mieltä siitä on. Valo pitää leikistä sitä enemmän, mitä useammin sitä on leikitty.

Olen ollut satuleikeistä varsin innoissani ja ne ovat tuoneet paljon uutta sisältöä Valon kanssa touhuamiseen. Siksi haluan jakaa tämän menetelmän myös muille. Toivon kovasti, että muutkin monivammaiset lapset saavat mahdollisuuksia leikkiin.