Joulukuussa 2010 meidän perheeseen syntyi odotettu pieni poika. Matkan varrella diagnooseiksi ovat tarttuneet vaikea näkövamma, epilepsia, refluksi ja kehitysvamma. Taustavaikuttajana etenevä, kuolemaan johtava aivosairaus.
Tämä on päiväkirja vammaisen lapsen vanhemmaksi kasvamisesta, pimeistä aallonpohjista, harmaista epätoivon päivistä sekä niistä, jolloin pieni valon pilkahdus tuo mukanaan toiveen onnellisemmista ajoista...
Kuolemaa ei ole. Olen vain livahtanut toiseen huoneeseen. Minä olen minä, Sinä olet sinä. Mitä me olimme toisillemme, olemme yhä. Kutsu minua tutulla nimelläni. Puhu minulle sillä luonnollisella tavalla, miten ennen puhuit. Älä käytä erilaista äänensävyä, älä pakota itseäsi juhlalliseen tai surulliseen puhetapaan. Naura kuten aina nauroit pikku jutuille, joista nautimme yhdessä. Leiki, hymyile, ajattele minua, rukoile puolestani. Anna nimeni olla kotiväen puheissa, niin kuin se on aina ollut, puhukaa minusta ilman kliseitä, ilman varjojen häivää. Elämä tarkoittaa kaikkea. Se on sama mitä se on aina ollut, katkeamaton jatkuvuus. Miksi minun pitäisi olla poissa mielestäsi, vaikka olen poissa näkyvistäsi. Odotan sinua välimatkan päässä jossain hyvin lähellä, juuri kulman takana. Kaikki on hyvin.
Tähän tilanteeseen ei löydy sanoja. Toisen surusta ei voi pienintäkään osaa ottaa pois, mutta siitä huolimatta suuret osanottoni ja paljon jaksamista jokaiseen päivään tästä eteenpäin! 'Sillon kun en enää tiedä mitä sanoa, kun jokainen lause on liian vähäpätöinen ja jokainen lohdutus liian kömpelö, sillon kerron sinusta Isälleni ja pyydän, että hän olisi tänään siellä enemmän kuin milloinkaan ennen.
Tämä uutinen todellakin pysäytti ja teki täysin sanattomaksi. Paljon, paljon jaksamista, halauksia ja voimia suurimpaan suruunne sinulle ja perheellesi ♥
Lämmin osanotto Sinulle ja koko perheellesi. Luin aktiivisesti blogiasi ja usein kyyneleet silmissä siitä liikutuksesta, kuinka omistautuva ja hyvä äiti olet. Valo oli niin onnekas saadessaan sinunkaltaisen äidin. Voimia tähän raskaaseen aikaan. <3 -S-
En tiedä- voisiko olla niin, että meillä jokaisella on tehtävämme maan päällä. Jos näin on, Valon tehtävänä oli ehkä tuoda ymmärrystä ihmisarvosta, rakkaudesta, välittämisestä ... yhdessä ihanan äitinsä kanssa. Tässä maailmassa se tehtävä on raskaista raskain eikä tule milloinkaan valmiiksi. Pienen ihmisen tehtäväksi se oli liikaa. Lämmin osanottoni.
Syvin osanottoni. Myös meille blogisi on ollut pitkään tärkeää vertaistukea ja olen täysin samaa mieltä, että Valolla ei parempaa äitiä olisi voinut olla. Voimia suureen suruusi. Annemaarit
Laitan tähän mummini viisauden jonka opetti minulle ennen kuolemaansa. Laitoin tämän myös hänen muistoadressiinsa ja toivon että se myös antaa voimaa sinulle suuressa surussasi.
"Kun katsot taaksesi, niin kiitä. Kun katsot sivullesi, niin rakasta. Kun katsot ylöspäin, niin usko. Kun katsot eteenpäin, niin toivo."
Parempaa äitiä ei olisi Valolle ollutkaan! Rakastit lastasi yli kaiken. Enkelilapsilla on tapana olla vanhempiensa tukena surun keskellä, jollain tavalla läsnä niin kauan kun vanhemmat heitä tarvitsevat. Voimia suureen suruun <3
Luin uutisen jo aamulla ja olette olleet mielessä pitkin päivää.
En tiedä mihin uskot, mutta haluan jakaa kanssasi ne ajatukset joita minussa heräsi.
Valo noussut on uuteen päivään, ilman kipua, tuskaa ja huolta. Uuden voimakkaan ruumiin on saanut, jaksaa kultasaleissa juosta. Kaikki vajaa on jäänyt taakse, kaiken hyvän hän säilyttää. Vihdoin Valo saa nimensä lailla hohtaa Taivaassa autuaana. Kun ikävä iskee niin muista, ei lapsesi ole onneton. Hänen olonsa nyt on hyvä, vaikka kaipaus on suunnaton.
Vilpitön osanottoni ja voimia suureen suruusi. Ja kiitos kun olemme saaneet oppia tuntemaan Valoa blogisi kautta, uskon että tällä hetkellä Valo on meidän kaikkien mielissä, ajatuksissa ja rukouksissa. Ja sinä myös. Voimia!
Olen lukenut blogiasi jo pitkään. Teksteistä on käynyt ilmi, kuinka huikean ihana äiti olet! Teidän elämä on opettanut meille kanssaihmisille paljon. Kiitos, että olet jaksanut kirjoittaa. Valon matkaan paljon enkeleitä. Perheellenne suunnattomasti voimia suuren surun keskelle! Voimia ja jaksamista jokaiseen hetkeen, tähän päivään ja tuleviin. <3
Osanottoni. Olen seurannut blogiasi taustalla jo jonkin aikaa ja ihaillut sitkeyttäsi ja rohkeuttasi. Kiitos, että olet jakanut paloja Valon elämästä. Olette koko perhe monien ajatuksissa, vaikka koskaan emme olisi tavanneet. Voimia.
Osanottoni suureen suruusi. On ollut ilo lukea blogiasi ja nähdä minkälaisia superäitejä on olemassa! Olet antanut Valolle parasta; turvallista arkea ja läsnäolemista. Älä koe mistään syyllisyyttä! Voimia koko perheellesi! T.lukija Espoosta
Tulipa uutinen todella puskan takaa. En olisi ikinä uskonut, että Valon aika olisi vielä lähteä...
Valon Äiti: älä ikinä syytä itseäsi mistään! Olet todellakin tehnyt kaikkesi! Enemmän kuin moni olisi ikinä edes keksinyt. Olet ollut äitinä täysin aarre!
Hyvää maykaa Valo! Kiitos että olit meitä kaikkia kasvattamassa!
Valon Äiti ja koko perhe : otan osaa suureen suruunne! Ja toivotan voimia raskaisiin hetkiinne! Nim merk Alusta asti kuulumisianne seurannut Saija
Voimia teille jokaiseen päivään..Olet mahtava äiti..luulit opettavasi lastasi,mutta lapsesi opettikin meitä..olen pitkään lukenut blogiasi ja olette kuuluneet elämääni ,vaikkemme koskaan ole tavanneet..en löydä sanoja jotka lohduttaisivat..en edes tiedä onko sellaisia..
Olen lukenut blogiasi kauan. Avasit Valon kanssa ja kautta minulle aivan uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia elämän kulkuun. Elämänpolkuja voi olla niin monenlaisia. Ihmettelin usein jaksamistasi ja ihastelin rakkautesi vilpittömyyttä ja määrää.
Voimahali suureen suruusi! Ja toiveikkuutta tulevaan!
Olen niin pahoillani. Valo on nyt kirkas tähti taivaalla. Rakkaus on ikuinen. Paljon voimia teille. Ei sen suurempaa surua, kun lapsen menetys. Sydämen hajottaa.
Voimia surun kantamiseen sinulle, ihanan Valon maailman paras äiti! <3 Haluan uskoa, että Valolla on nyt kaikki hyvin. Olen seurannut blogia taustalla jo pitkään.
Olette ajatuksissani. Oman surun keskellä luin Lorna Byrnen kirjan Enkeleitä Hiuksissani. Upea kirja joka toi itselleni hieman lohtua, suosittelen. Voimia surun keskelle, aurinkoa päiviinne. Valon tarinaa on ollut ihana lukea, suloinen lapsi jolla on todella vahva, rohkea ja rakastava äiti! <3
Lämmin osanottoni suureen suruusi. Kiitos, että olet jakanut paloja Valon elämästä ja ajatuksistasi kanssamme. Olet ollut tärkeä vertaistuenlähde minulle.
"On laiva valmiina lähtöön se kaukomaille käy Missä taivaalla illan tullen ei pohjantähteä näy Kun nousee purjeet purren ja köydet irrotetaan Tänne ystävä armas surren sua jäämme me kaipailemaan Ja ellet sä luoksemme tulla vois milloinkaan uudestaan Niin kuitenkin sydämissämme sua vain aina muistellaan Me kanssasi riemuita saimme ja katsella maailmaa Monta ihmettä näytit sä meille jotka nyt meitä lohduttaa saa Me tiedämme että sä lähdet vain koska muuta et voi Ja me toivomme että nyt sulle pian taas laulu onnesta soi."
Lämmin osanottoni suureen suruun. Kiitos kaikista kirjoituksistasi, joita jaoit meille blogisi lukijoille. Voimia päivään jokaiseen. Äitinä Valolle olit aivan huippu ! // Johanna
Lämmin osanotto! Olen palannut lukemaan viimeisen postauksesi monta kertaa. En voi ymmärtää Valon lähteneen näin yllättäen, vaikka olit kirjoittanut huonommasta kaudesta. Edellisestä postauksestasi kun paistoi kuitenkin toiveikkuus paremmasta keväästä. Vaikka eihän teidän elämää olisi jaksanut ilman toivoa ja optimismia. Uskon ja toivon, että löydät niitä itsestäsi myös valtavassa surussa. Annoit Valolle parhaan mahdollisen elämän itseäsi säästelemättä.
Otan osaa suureen suruunne! On ollut tähänasti antoisaa lukea Blogiasi, jonka löysin aikalailla tasan 2 vuotta sitten Silmäterä-Lehdessäolleen Haastattelusi kautta ja otinkin sitten iltaöiseksi urakaksi lukea kaikki kirjoitukset lopusta alkuun noin 5 tunnissa, jonka jälkeen sitten, on tullut luettua, jos uutta on ilmaantunut. Opetit meille paljon ja senverran lainasin sinua, kun esim. tein erään Muutoksenhaun Enontekiön Perusturvalautakunnalle, että vain vertailun vuoksi totesin, etten oikein hakisi mitään Suomen Vammaisepäystävällisimmältä Kaupungilta, eli Helsingiltä, kun olivat Teidän kylpyhuonejutusta kannalla, jonka tännekin kirjoitit. Toki muutakin, on tullut opittua Vaihtoehtoisista Kommunikointitavoista jne ja kirjoittelinhan sinulle myös henkilökohtaisesti kouluajatuksista. Mitäs luulet, että säilyykö Blogi vielä toistaiseksi siihen liittyvine sähköpostiosoitteineen, vai katsotko, miltä tuntuu? Kuitenkin tosiaan voimia myös tuleviin ja olette ajatuksissani aina!
”Tiesinhän minä: / tälle tielle tulisi / lopulta lähtö. / Mutta eilen en tiennyt, / että lähtisin tänään.” (Ariwara no Narihira, suom. T. Anhava). Suuressa surussa myötäeläen lukijasi Maija
Osanottoni suuressa surussa. Blogia olen lukenut pitkään ja pienen pojan tarina on ollut koskettava, ja olen ihaillut sinua äitinä. Asenteesi ja jaksamisesi on antanut voimia myös itselleni saman ikäsen lapsen äitinä, jolla omat erityisyytensä. Voimia koko teidän perheelle!
Suuri, sanaton suru ja mitä lämpimin osanottoni. Sinusta ja Valosta on tullut tuttuja ja tärkeitä blogisi kautta, vaikka emme koskaan ole tavanneetkaan.
Nyt Valon on hyvä olla, kaikki tuska on takana. Paljon lohdutusta ja lämpöä edes tämän viestin muodossa, olet ajatuksissani.
Syvimmät osanottoni. Olen seurannut blogiasi pitkään ja se on antanut minulle voimaa jatkaa omaa arkeani sairautensa vuoksi valvottavan kaksivuotiaani kanssa. Olet antanut minulle perspektiiviä, mitä elämä voi olla, ja miten pieniä meidän ongelmat vielä ovat, vaikka väsymyksen suossa tarvonkin. Lämpimiä ajatuksia ja kovasti voimia, jaksamista tilanteessa, joka on raskain mitä kuvitella saattaa. Kiitos kun kerroit tarinanne.
Lämmin osanottoni. Olet antanut perspektiiviä meidänkin perheemme elämään, arjen haasteet kehitysvammaisen lapsen kanssa ovat niin monimuotoisia. Kiitos, kun kerroit tunnoistasi, vertaistukesi on ollut minulle huojentavaa. erilainenlapsi-blogaaja
Voi ei! Sain tämän tiedon erään toisen erityislapsen blogin kautta. Todella, todella surullista. Voimia sinulle ja muulle Valon lähipiirille todella paljon. Enkeleitä olkapäälle mukaan kulkemaan tässä vaikeassa vaiheessa. t. Sari
Järkytyin kun luin tämän surullisen uutisen.paljon voimia tulevaan. Olen hyvin pahoillani puolestanne. Blogisi on ollut tärkeä jo monta vuotta ja tärkeä vertaistuen lähde. Toivottelee erityistyttelin äiti.
Lämmin osanottoni suureen suruunne!
VastaaPoistaLapsen laulu äidille
Äiti, minun täytyy jatkaa.
Joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.
Siellä missä toisiansa
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.
Siellä, missä korkealla
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.
Äiti, katso, kuinka kasvan!
Kuule, kuinka kohisen!
Minkä kasvoin viime vuonna,
tänään kasvan ohi sen.
Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli:
siinä olen minäkin.
Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä:
siinä olen minäkin.
- Anna-Mari Kaskinen
Henry Scott Hollandin sanoin, osanottoni.
VastaaPoistaKuolemaa ei ole.
Olen vain livahtanut toiseen huoneeseen.
Minä olen minä, Sinä olet sinä.
Mitä me olimme toisillemme, olemme yhä.
Kutsu minua tutulla nimelläni.
Puhu minulle sillä luonnollisella tavalla,
miten ennen puhuit.
Älä käytä erilaista äänensävyä,
älä pakota itseäsi juhlalliseen tai
surulliseen puhetapaan.
Naura kuten aina nauroit pikku jutuille,
joista nautimme yhdessä.
Leiki, hymyile, ajattele minua,
rukoile puolestani.
Anna nimeni olla kotiväen puheissa,
niin kuin se on aina ollut,
puhukaa minusta ilman kliseitä,
ilman varjojen häivää.
Elämä tarkoittaa kaikkea.
Se on sama mitä se on aina ollut,
katkeamaton jatkuvuus.
Miksi minun pitäisi olla poissa mielestäsi,
vaikka olen poissa näkyvistäsi.
Odotan sinua välimatkan päässä
jossain hyvin lähellä, juuri kulman takana.
Kaikki on hyvin.
Osanotto suruista suurimpaan!
VastaaPoistaSyvä osanottoni.
VastaaPoistaLämmin osanotto ja suuri halaus minultakin.
VastaaPoistaTähän tilanteeseen ei löydy sanoja. Toisen surusta ei voi pienintäkään osaa ottaa pois, mutta siitä huolimatta suuret osanottoni ja paljon jaksamista jokaiseen päivään tästä eteenpäin! 'Sillon kun en enää tiedä mitä sanoa, kun jokainen lause on liian vähäpätöinen ja jokainen lohdutus liian kömpelö, sillon kerron sinusta Isälleni ja pyydän, että hän olisi tänään siellä enemmän kuin milloinkaan ennen.
VastaaPoistaLämmin osanottoni!
VastaaPoistaLämmin osanottoni! <3
VastaaPoistaVoimia suurimpaan suruun.♥
VastaaPoistaVoimia surun keskelle koko perheelle <3 <3
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOlen niin pahoillani..sinä rakastuit lastasi yli kaiken..enkeleitä ja voimia suureen suruunne..
VastaaPoistaOlen sanaton. Voimia ja halauksia suureen suruun.
VastaaPoistaÄiti*4
��
VastaaPoistaSanaton olo.. 💖😩
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOsanottoni ❤
VastaaPoistaLämmin osanotto suruista suurimpaan. Joskus tuntuu ettei tässä elämässä ole järjen häivääkään.
VastaaPoistaEi minulla ole sanoja millä teitä lohduttaisin! Otan osaa suureen suruunne! Oot Mira ollut Valolle maailman rakastavin äiti!
VastaaPoistaT:Kaisa ja H
Lämmin osanotto suureen suruun! <3
VastaaPoistaLämpimiä ajatuksia.
VastaaPoistaLämmin osanotto suureen suruun! <3
VastaaPoistaOsanottoni.
VastaaPoistaSanattomaksi vetää ja on surullinen mieli. Lämpimin ajatuksin, voimaa toivottaen. Muistot pysyy <3
VastaaPoistaLämmin osanotto! -J
VastaaPoistaTämä uutinen todellakin pysäytti ja teki täysin sanattomaksi. Paljon, paljon jaksamista, halauksia ja voimia suurimpaan suruunne sinulle ja perheellesi ♥
VastaaPoistaLämmin osanotto Sinulle ja koko perheellesi. Luin aktiivisesti blogiasi ja usein kyyneleet silmissä siitä liikutuksesta, kuinka omistautuva ja hyvä äiti olet. Valo oli niin onnekas saadessaan sinunkaltaisen äidin. Voimia tähän raskaaseen aikaan. <3
VastaaPoista-S-
Osanottoni, olen seurannut Valon elämää jo pitkään. Olet kyllä paras äiti Valolle!
VastaaPoistaLämmin osaanotto !
VastaaPoistaRiikka
osanotto
VastaaPoistaOtan osaa suureen suruusi. Blogisi on ollut tärkeä vertaistuen lähde ja tämä uutinen järkytti syvästi.
VastaaPoistaT. Pienen aivosairaan tytön äiti
En tiedä- voisiko olla niin, että meillä jokaisella on tehtävämme maan päällä. Jos näin on, Valon tehtävänä oli ehkä tuoda ymmärrystä ihmisarvosta, rakkaudesta, välittämisestä ... yhdessä ihanan äitinsä kanssa. Tässä maailmassa se tehtävä on raskaista raskain eikä tule milloinkaan valmiiksi. Pienen ihmisen tehtäväksi se oli liikaa. Lämmin osanottoni.
VastaaPoistaSyvin osanottoni. Myös meille blogisi on ollut pitkään tärkeää vertaistukea ja olen täysin samaa mieltä, että Valolla ei parempaa äitiä olisi voinut olla. Voimia suureen suruusi. Annemaarit
VastaaPoistaVoimia suuren tuskasi kestämiseen.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOsanottomme koko perheemme puolesta. Erityisesti Liljalta ja minulta. Voimia.
VastaaPoistaOsanotto suureen suruun.
VastaaPoistaOsanottoni suruun ja toivon voimia niin tähän hetkeen kuin tuleviin.
VastaaPoistaLaitan tähän mummini viisauden jonka opetti minulle ennen kuolemaansa.
VastaaPoistaLaitoin tämän myös hänen muistoadressiinsa ja toivon että se myös antaa voimaa sinulle suuressa surussasi.
"Kun katsot taaksesi, niin kiitä.
Kun katsot sivullesi, niin rakasta.
Kun katsot ylöspäin, niin usko.
Kun katsot eteenpäin, niin toivo."
Parempaa äitiä ei olisi Valolle ollutkaan! Rakastit lastasi yli kaiken. Enkelilapsilla on tapana olla vanhempiensa tukena surun keskellä, jollain tavalla läsnä niin kauan kun vanhemmat heitä tarvitsevat. Voimia suureen suruun <3
VastaaPoistaOlen niin pahoillani. Lämmin osanotto suureen suruunne ja voimia tulevaan. ~Memmuli~
VastaaPoistaLuin uutisen jo aamulla ja olette olleet mielessä pitkin päivää.
VastaaPoistaEn tiedä mihin uskot, mutta haluan jakaa kanssasi ne ajatukset joita minussa heräsi.
Valo noussut on uuteen päivään,
ilman kipua, tuskaa ja huolta.
Uuden voimakkaan ruumiin on saanut,
jaksaa kultasaleissa juosta.
Kaikki vajaa on jäänyt taakse,
kaiken hyvän hän säilyttää.
Vihdoin Valo saa nimensä lailla
hohtaa Taivaassa autuaana.
Kun ikävä iskee niin muista,
ei lapsesi ole onneton.
Hänen olonsa nyt on hyvä,
vaikka kaipaus on suunnaton.
Vilpitön osanottoni ja voimia suureen suruusi. Ja kiitos kun olemme saaneet oppia tuntemaan Valoa blogisi kautta, uskon että tällä hetkellä Valo on meidän kaikkien mielissä, ajatuksissa ja rukouksissa. Ja sinä myös. Voimia!
VastaaPoistaOlen lukenut blogiasi jo pitkään. Teksteistä on käynyt ilmi, kuinka huikean ihana äiti olet! Teidän elämä on opettanut meille kanssaihmisille paljon. Kiitos, että olet jaksanut kirjoittaa. Valon matkaan paljon enkeleitä. Perheellenne suunnattomasti voimia suuren surun keskelle! Voimia ja jaksamista jokaiseen hetkeen, tähän päivään ja tuleviin. <3
VastaaPoistaLämmin osanottoni ❤ Noora
VastaaPoistaLämmin osanottoni ❤ Noora
VastaaPoistaLämmin osanottoni suureen suruun!
VastaaPoistaSanaton. Lämmin osanotto ❤️ Voimia. P
VastaaPoistaOsanottoni. Olen seurannut blogiasi taustalla jo jonkin aikaa ja ihaillut sitkeyttäsi ja rohkeuttasi. Kiitos, että olet jakanut paloja Valon elämästä. Olette koko perhe monien ajatuksissa, vaikka koskaan emme olisi tavanneet. Voimia.
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruusi. On ollut ilo lukea blogiasi ja nähdä minkälaisia superäitejä on olemassa! Olet antanut Valolle parasta; turvallista arkea ja läsnäolemista. Älä koe mistään syyllisyyttä! Voimia koko perheellesi! T.lukija Espoosta
VastaaPoistaOlen todella pahoillani järkyttävästä uutisesta! Surussanne myötäeläen lukija alusta alkaen
VastaaPoistaTulipa uutinen todella puskan takaa. En olisi ikinä uskonut, että Valon aika olisi vielä lähteä...
VastaaPoistaValon Äiti: älä ikinä syytä itseäsi mistään! Olet todellakin tehnyt kaikkesi! Enemmän kuin moni olisi ikinä edes keksinyt. Olet ollut äitinä täysin aarre!
Hyvää maykaa Valo! Kiitos että olit meitä kaikkia kasvattamassa!
Valon Äiti ja koko perhe : otan osaa suureen suruunne! Ja toivotan voimia raskaisiin hetkiinne!
Nim merk Alusta asti kuulumisianne seurannut Saija
Osanotto suureen suruun! Voimia <3
VastaaPoistaOsanotto ja voimia <3
VastaaPoistaLämmin osanotto suruista suurimpaan uskomattoman hienolle äidille.
VastaaPoista"Nyt ole vapaa ja mukana tuulen, saan kulkea rajoilla ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun, mukana jokaisen nousevan aamun. Ja jokaisen tummuvan illan myötä, toivotan teille hyvää yötä."
Aurinko nousee,
VastaaPoistaOn kastetta maassa.
Aika on herätä,
Nousta ja lähteä,
Kohdata ystävä kallehin.
kertosäe:
Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.
Päivä on kirkas,
Vain metsässä tuulee.
Aika on leikin
Ja naurun ja riemun.
Mukana ystävä kallehin.
kertosäe
Aurinko laskee,
Jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.
kertosäe
-Kari Rydman Niin kaunis on maa
https://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ
osanotot <3
Voimia teille jokaiseen päivään..Olet mahtava äiti..luulit opettavasi lastasi,mutta lapsesi opettikin meitä..olen pitkään lukenut blogiasi ja olette kuuluneet elämääni ,vaikkemme koskaan ole tavanneet..en löydä sanoja jotka lohduttaisivat..en edes tiedä onko sellaisia..
VastaaPoistaVoimia tulevaan ja lämmin osanottoni♡
VastaaPoistaOlen lukenut blogiasi kauan. Avasit Valon kanssa ja kautta minulle aivan uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia elämän kulkuun. Elämänpolkuja voi olla niin monenlaisia. Ihmettelin usein jaksamistasi ja ihastelin rakkautesi vilpittömyyttä ja määrää.
VastaaPoistaVoimahali suureen suruusi! Ja toiveikkuutta tulevaan!
Lämmin osanottoni! <3
VastaaPoistaVoi Mira, lämmin osanotto suruista suurimpaan ❤️
VastaaPoistaLämmin osanottoni suruunne. Voimia ja jaksamisia koko perheellesi!
VastaaPoistaOtan osaa.
VastaaPoistaOlen niin pahoillani. Valo on nyt kirkas tähti taivaalla. Rakkaus on ikuinen. Paljon voimia teille. Ei sen suurempaa surua, kun lapsen menetys. Sydämen hajottaa.
VastaaPoistaLämmin osanotto täältäkin, lukijalta ja äidiltä joka menetti oman erityisen enkelinsä kohta kaksi vuotta sitten. He eivät koskaan lähde sydämistämme.
VastaaPoistaLämmin osanottoni ja jaksamista tästä eteenpäin <3
VastaaPoistaPitkään olen seurannut blogiasi ja tämä uutinen pysäytti täysin..
sinulla on ollut rohkeutta kohdata elämä Valon kanssa. toivon sinulle rohkeutta myös kohdata elämä Valon jälkeen <3
VastaaPoistaSanat ei riitä kuvaamaan Kuinka pahoillani olen teidän puolesta. Voimia suunnattomaan suruunne.
VastaaPoistaVoimia surun kantamiseen sinulle, ihanan Valon maailman paras äiti! <3 Haluan uskoa, että Valolla on nyt kaikki hyvin. Olen seurannut blogia taustalla jo pitkään.
VastaaPoistaTodella pahoillani. Pikkuiselle hyvää matkaa tähdeksi taivaalle. Uskomattoman sisukas ja rakastava äiti olet!
VastaaPoistaOlette ajatuksissani. Oman surun keskellä luin Lorna Byrnen kirjan Enkeleitä Hiuksissani. Upea kirja joka toi itselleni hieman lohtua, suosittelen. Voimia surun keskelle, aurinkoa päiviinne. Valon tarinaa on ollut ihana lukea, suloinen lapsi jolla on todella vahva, rohkea ja rakastava äiti! <3
VastaaPoistaNiin surullista,voimia,tsemppiä!
VastaaPoistaSinä teit Valon elämästä todella elämisen arvoisen, loppuun asti.
VastaaPoistaValtavasti voimia suuren surun keskellä <3
Osanotto suureen suruunne. Olette ajatuksissani, vaikkemme tunnekaan <3
VastaaPoistaSyvä osanottoni <3 Suuri rakkautesi Valoa kohtaan välittyy blogistasi. Olet lapsillesi maailman paras äiti.
VastaaPoistaLämmin osanotto.
VastaaPoistaTerveisin pitkään blogiasi seurannut
Lämmin osaanottomme
VastaaPoistaOsanottoni.
VastaaPoistaOsanottoni.
VastaaPoistaLämmin osanottoni.
VastaaPoistaOtan osaa suruusi, blogistasi on välittynyt valtava ja kaiken ylittävä rakkaus lapseesi. Olet paras äiti jonka lapsi voi saada.
VastaaPoistaLämmin osanottoni suureen suruusi. Kiitos, että olet jakanut paloja Valon elämästä ja ajatuksistasi kanssamme. Olet ollut tärkeä vertaistuenlähde minulle.
VastaaPoista"On laiva valmiina lähtöön
VastaaPoistase kaukomaille käy
Missä taivaalla illan tullen
ei pohjantähteä näy
Kun nousee purjeet purren
ja köydet irrotetaan
Tänne ystävä armas surren
sua jäämme me kaipailemaan
Ja ellet sä luoksemme tulla
vois milloinkaan uudestaan
Niin kuitenkin sydämissämme
sua vain aina muistellaan
Me kanssasi riemuita saimme
ja katsella maailmaa
Monta ihmettä näytit sä meille
jotka nyt meitä lohduttaa saa
Me tiedämme että sä lähdet
vain koska muuta et voi
Ja me toivomme että nyt sulle
pian taas laulu onnesta soi."
Lämmin osanottoni suureen suruun. Kiitos kaikista kirjoituksistasi, joita jaoit meille blogisi lukijoille. Voimia päivään jokaiseen. Äitinä Valolle olit aivan huippu !
// Johanna
Lämmin osanotto! Olen palannut lukemaan viimeisen postauksesi monta kertaa. En voi ymmärtää Valon lähteneen näin yllättäen, vaikka olit kirjoittanut huonommasta kaudesta. Edellisestä postauksestasi kun paistoi kuitenkin toiveikkuus paremmasta keväästä. Vaikka eihän teidän elämää olisi jaksanut ilman toivoa ja optimismia. Uskon ja toivon, että löydät niitä itsestäsi myös valtavassa surussa. Annoit Valolle parhaan mahdollisen elämän itseäsi säästelemättä.
VastaaPoista"Suru suurempi kuin jos
VastaaPoistajokin luotain sut veisi pois,
olis vain ellei koskaan
kohdattu ois."
Valon mittainen elämä,
kiitos että jaoit
osan siitä kanssamme.
Voimia tähän hetkeen
ja tulevaan.
-Tanja
Ei enää tuskaa Valo kulta herra on ottanut ne sulta. Lämmin osanottoni parhaalle äidille ja koko perheelle.
VastaaPoistaOtan osaa suureen suruunne! On ollut tähänasti antoisaa lukea Blogiasi, jonka löysin aikalailla tasan 2 vuotta sitten Silmäterä-Lehdessäolleen Haastattelusi kautta ja otinkin sitten iltaöiseksi urakaksi lukea kaikki kirjoitukset lopusta alkuun noin 5 tunnissa, jonka jälkeen sitten, on tullut luettua, jos uutta on ilmaantunut. Opetit meille paljon ja senverran lainasin sinua, kun esim. tein erään Muutoksenhaun Enontekiön Perusturvalautakunnalle, että vain vertailun vuoksi totesin, etten oikein hakisi mitään Suomen Vammaisepäystävällisimmältä Kaupungilta, eli Helsingiltä, kun olivat Teidän kylpyhuonejutusta kannalla, jonka tännekin kirjoitit. Toki muutakin, on tullut opittua Vaihtoehtoisista Kommunikointitavoista jne ja kirjoittelinhan sinulle myös henkilökohtaisesti kouluajatuksista. Mitäs luulet, että säilyykö Blogi vielä toistaiseksi siihen liittyvine sähköpostiosoitteineen, vai katsotko, miltä tuntuu? Kuitenkin tosiaan voimia myös tuleviin ja olette ajatuksissani aina!
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruun. Paljon haluaisin sanoa, mutta sanojen aika on myöhemmin. Voimia vaikeisiin päiviin.
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruun
VastaaPoista- Piia
Voimia suureen suruunne!
VastaaPoistaKipa
”Tiesinhän minä: / tälle tielle tulisi / lopulta lähtö. / Mutta eilen en tiennyt, / että lähtisin tänään.” (Ariwara no Narihira, suom. T. Anhava).
VastaaPoistaSuuressa surussa myötäeläen lukijasi Maija
Ei.....!!! Otan osaa.... Olen sanaton... Voimia suureen suruun
VastaaPoistaRiitta
Osanottoni suruunne koko sydämestäni. Valo elää ikuisesti myös meidän lukijoiden muistoissa.
VastaaPoistaEija
Äiti, minun täytyy jatkaa.
VastaaPoistaJoku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.
Siellä missä toisiansa
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.
Siellä, missä korkealla
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.
Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.
Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä:
siinä olen minäkin
Lämmin osanotto
Sisukkaan äidin sisukas poika ❤️
VastaaPoistaHyvää matkaa, Valo! Tulit äitisi tekstien kautta monelle tutuksi ja tärkeäksi.
Lämmin osanottoni ja valtavasti voimia! Kiitos, että olet jakanut elämäänne meidän lukijoiden kesken. T. Anna
VastaaPoistaLämmin osanotto ja paljon voimia koko perheelle.
VastaaPoistaHyvää matkaa Valolle ja voimia Valon maailman parhaimmalle äidille! ♡
VastaaPoistaKiitos blogistasi teille molemmille, olen oppinut teiltä paljon!
-Saija
Hyvää matkaa Valo! Suurimmat osanottoni ❤
VastaaPoistaOlen lukenut kaikki blogitekstisi ja seurannut pitkään matkaanne. Sydän heitti lyönnin välistä kun luin tämän uutisen.
Voimia ja jaksamista suuren surun keskellä.
Otan osaa.
VastaaPoistaOlen lukenut pitkään blogiasi taustalla ja arvostan sinua suuresti. Voimia ❤
Kovin epäuskoisena luin sanojasi. Olen seurannut kirjoituksiasi pitkään.
VastaaPoistaOtan osaa, lämpimin ajatuksin
Osanottoni suuressa surussa. Blogia olen lukenut pitkään ja pienen pojan tarina on ollut koskettava, ja olen ihaillut sinua äitinä. Asenteesi ja jaksamisesi on antanut voimia myös itselleni saman ikäsen lapsen äitinä, jolla omat erityisyytensä. Voimia koko teidän perheelle!
VastaaPoistaSuuri, sanaton suru ja mitä lämpimin osanottoni. Sinusta ja Valosta on tullut tuttuja ja tärkeitä blogisi kautta, vaikka emme koskaan ole tavanneetkaan.
VastaaPoistaNyt Valon on hyvä olla, kaikki tuska on takana. Paljon lohdutusta ja lämpöä edes tämän viestin muodossa, olet ajatuksissani.
Anu
Osanottoni
VastaaPoistaOsanottoni
VastaaPoistaSyvimmät osanottoni. Olen seurannut blogiasi pitkään ja se on antanut minulle voimaa jatkaa omaa arkeani sairautensa vuoksi valvottavan kaksivuotiaani kanssa. Olet antanut minulle perspektiiviä, mitä elämä voi olla, ja miten pieniä meidän ongelmat vielä ovat, vaikka väsymyksen suossa tarvonkin. Lämpimiä ajatuksia ja kovasti voimia, jaksamista tilanteessa, joka on raskain mitä kuvitella saattaa. Kiitos kun kerroit tarinanne.
VastaaPoistaLämmin osanottoni. Olet antanut perspektiiviä meidänkin perheemme elämään, arjen haasteet kehitysvammaisen lapsen kanssa ovat niin monimuotoisia. Kiitos, kun kerroit tunnoistasi, vertaistukesi on ollut minulle huojentavaa.
VastaaPoistaerilainenlapsi-blogaaja
Lämmin osanottoni <3
VastaaPoistaOtan osaa ♡
VastaaPoistaVoimia Sinulle <3 Tulin taas kerran lukemaan, mitä olet edellisen käyntini jälkeen kirjoittanut. Ja tämä viimeisin viesti sai minut kyyneliin.
VastaaPoistaVoi ei, osanottoni! Kyynelehdin täällä puolestanne, olen ihan sanaton, voi ei..
VastaaPoistaLämmin osanotto. - saara-
VastaaPoistaVoi ei! Sain tämän tiedon erään toisen erityislapsen blogin kautta. Todella, todella surullista. Voimia sinulle ja muulle Valon lähipiirille todella paljon. Enkeleitä olkapäälle mukaan kulkemaan tässä vaikeassa vaiheessa.
VastaaPoistat. Sari
Järkytyin kun luin tämän surullisen uutisen.paljon voimia tulevaan. Olen hyvin pahoillani puolestanne. Blogisi on ollut tärkeä jo monta vuotta ja tärkeä vertaistuen lähde. Toivottelee erityistyttelin äiti.
VastaaPoistaMira, mitä sinulle kuuluu? Miten jaksat?
VastaaPoistaT:Kaisa
Osanottoni ☆
VastaaPoista