perjantai 11. huhtikuuta 2014

Unelmani ovat aluttomat portaat jotka päättyvät

"Palatsi on raunoina... Ahdistaa nähdä puistoon hylätty
sammunut suihkulähde... Kukaan ei nosta katsettaan tiestä
eikä ikävöi itseään nähdessään kaiken tämän syksyn...
Tämä maisema on käsikirjoitus josta kaunein lause on karsittu..."
(Ote F. Pessoan runosta Järjetön hetki)


Tämä oli taas niitä päiviä, jolloin olo on kuin Fernando Pessoan runossa.
Tuntuu, että velvollisuuksia on niin paljon, ettei ole lupaa edes yhdelle sivupolulle karanneelle ajatukselle. Arjen Valon kanssa jaksaa juuri ja juuri. Mutta kun kuuntelee miehensä saarnaa siitä kuinka paska ihminen ja aviovaimo sitä taas onkaan... Tai kun saa esikoisen koulusta viestiä, että hän on myöhästynyt jo useamman kerran samalla viikolla... Pieniä asioita ehkä, mutta joskus se kamelinkin selkä katkeaa. Jotenkin kropan läpi vaan hulmahtaa sellainen epätoivon aalto. Totaalinen tunne siitä, ettei jaksa enää.

Alituiseen on huono omatunto siitä, ettei panosta parisuhteeseensa tarpeeksi. Tai siitä, ettei esikoiselle riitä tarpeeksi aikaa ja huomiota. Että se traumatisoituu tästä kaikesta; äidin väsymyksestä ja kyvyttömyydestä järjestää tarpeeksi aikaa, ja kasvaa ihan kieroon.

Onneksi ihmisellä on kyky sukeltaa unelmoimaan. Saadapa perjantaina töiden jälkeen istua rauhassa alas, käydä rauhassa suihkussa ja lähteä jonkun kanssa käsikädessä kuuntelemaan hyvää keikkaa ja tanssimaan. Vailla takaraivossa jyskyttävää ajatusta siitä, että seuraavana päivänä herätään taas aamuneljältä...

26 kommenttia:

  1. Jälleen kerran en voi muuta kuin toivottaa voimia - ja armollisuutta itseäsi kohtaan. Jos yhtään lohduttaa, niin hirmu väsyneissä tunnelmissa täälläkin paarustetaan päivästä toiseen..
    Toivon koko sydämestäni, että saisitte lepo- ja latautumishetkiä arkeenne ja että tuo unelmakin voisi toteutua.

    Nina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina! Onpa ikävä kuulla, että sielläkin on väsyneet tunnelmat. :( Toivottavasti teidän(kin) arkeen löytyy voimauttavia hetkiä, joiden avulla nämä elämän pohjanoteeraukset raahustetaan läpi! Hali <3 ja ollaan yhteyksissä.

      Poista
  2. <3Hengessä mukana!! Täällä kolmas viikko vesirokkoa menossa. 'lisä höysteenä angiina ja kihomadot.. 4"normilasta" ja 1erityinen.. Äiti alkaa kans olla vähän väsynyt. Kiitos kun jaksat pitää blogia. Minusta ei siihen(kään) olisi. Tuot valon tuulahduksia välillä niin harmaisiin päiviini. Lämpimin ajatuksin Kukka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuuh, uuvun jo kun luen kuvauksesi ja mietin mielessäni teidän sirkusta. En epäile hetkeäkään, etteikö hermo olisi kireällä ja voivamavarapussi ehtymään päin. Mukavaa, että blogista on iloa. Ehkäpä näistä vuodatuksistakin on vertaistueksi. Tsemppiä teidän perheenne arkeen, toivottavasti vesirokko ja muut kutsumattomat vieraat älyävät pian painua hiiteen!

      Poista
  3. Tsemppiä ja jaksamista! Niin tyhmän latteaa, mutta en osaa muutakaan toivottaa..
    Löysin blogiisi hiljattain, ja ihailen todella paljon tapaasi kirjoittaa rehellisesti arjestamme ja vaikeuksistanne. Itselläni on neljä ns. normilasta (ja käytännössä kotona hoidettava mies) mutta hiton vaikealta tämä arjen pyörittäminen tuntuu silti ajoittain.. Mutta eteenpäin mennään. Ilo pintaan vaikka syän märkänis sanoo ikiviisas mummini!
    ~Memmuli~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Latteaa ehkä, mutta usko tai älä, on mukavaa saada tsemppausta. Tiedän, etten ole yksin ja että on ihmisiä, jotka toivovat hyvää. Rehellisesti kirjoittaminen on alusta asti ollut kantava periaate - minulla ei ole voimavaroja eikä oikeastaan edes kiinnostusta leikkiä, että kaikki on jeejee hyvin. On myös tosi vapauttavaa sanoa asiat niin kuin ne kokee.
      En epäile hetkeäkään, etteikö pelkkä neljän lapsen äitinä oleminen ja miehen hoitaminen olisi täyspäiväisesti työllistävää hommaa. Voimia sinullekin ja oikein hyvää viikonlopun jatkoa!

      Poista
  4. Huvittaisi nyt välittää viestiä miehesi suuntaan, että te olette yhdessä tiimi! Kun sinä väsyt, niin hän tukee sua ja kannustaa eteenpäin, yksin ei ihminen jaksa. Kehuilla ja hyvillä sanoilla on voimaannuttava vaikutus. En nyt halua siis loukaten tätä sanoa. Aurinkoa lauantaihin,

    toivoo Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieheni on kieltämättä helposti tulistuva persoona, joka ei suutuspäissään tule miettineeksi juurikaan kuinka törkeästi sanoo. Ihan hyvä mies hän on silti ja tiimipelikin luonnistuu kunhan hiillos hieman hiipuu. :) Ei silti, miehellä on pointtinsakin (ainakin toisinaan ;)), vaikka eihän niitä tule otettua vastaan jos ne on puettu likaiseen ulkoasuun. Puhuimme kuitenkin eilen koko illan asioita halki ja nukkumaan mentiin jo paremmissa tunnelmissa.
      Tänään aamuteepussissa oli mietelause: If you can cry together, you can laugh together too. Ja kyllä me tänään jo naurettiinkin.

      Poista
    2. Teidän tilanteessanne väsyminen varmasti aiheuttaa 'räjähdyksiä'. On niin hyvä, kun saa jutella rauhassa asioista ja puhdistaa ilmaa.

      Alempana kirjoitat parisuhteesta ja erityislapsesta. Erityisen (ja sairaan) lapsen syntyminen perheeseen on kyllä suurin mahdollinen koetinkivi, mitä voi kuvitella. Oman erityisen vauva-ajat ovat sumua ja harmaata aikaa kaikilta osin, vaikka haluaisin muuttaa muistojani. Parisuhdetta lujittava vaikutus tulee selviämisestä, yhdessä luovitaan eteenpäin.

      Anu

      Poista
    3. Heippa ja anteeksi, että vastaaminen kesti! En ollut huomannut kommenttiasi.

      Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että tämä yhdessä jaettu kokemus ja nimenomaan sen läpi eläminen on parisuhdetta lujittava tekijä. Minua parhaiten ymmärtävä henkilö on mieheni, koska hän kokee tämän asian kanssani. Ja siksi parisuhde on tosi arvokas asia, vaikkakaan se ei aina ole niin yksinkertaista pitää huolta parisuhteesta erityisarjen keskellä.

      Poista
  5. Voi toivon, että seuraava päivä on parempi päivä. Tunnistan tuon fiiliksen. Välillä vaan tulee mitta täyteen. Ja eritoten jaksaminen. Ja perään lisään, että miehet: osaavat olla niin kakaroita välillä. Ja voi; mä jaan ton haaveen. Milloin sitä kasvoi niin aikuiseksi, ettei osaa enää "tanssia pöydillä aamuun asti"? Meidän pitäisi oikeasti vaan tehdä se joskus! Tsemppirutistus! : Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä päivä oli jo enempi plussan puolella kuin eilinen! Alavireensä oli tässäkin, Valon vointi on mitä on (vuoristorataa) ja kaiken lisäksi erityisluvalla saadun refluksilääkkeen hanat on nyt laitettu kiinni ja enää sitä ei mistään saa (liian isot riskit vaarallisiin sivuvaikutuksiin). Refluksi on villiintynyt samantien. Joten pyykkikone laulaa, Valo ei viihdy lattialla sitäkään vähää kuin ennen ja nukkuminenkin on vaikeaa kun ruokatorvessa on jatkuvaa takaisinvirtausta. Asetelmat eivät ole otollisimmat, mutta kyllä niidenkin puitteissa saadaan hyvä päivä aikaan ihan tarpeeksi usein. :)

      Mä kattelin, että pääsiäisen aikaan ois yksi keikka, josta olisin ehkä kiinnostunut. Joten saatan lähteäkin... :) Mies jää tietty kotiin lastenvahdiksi ja epäilen, etten saa lupaa lähteä käsi kädessä kenekään muun kanssa.. ;) Mutta ehkä koppaan mukaan jonkun virkistystä kaipaavan kaverin! :)

      Poista
  6. ”Ole rohkea ja unelmoi niin että päätä huimaa! Jos uskaltautuu unelmoimaan, vapautuu järjen vankilasta.” Jotain tämän kaltaista luin kerran jostain lehdestä. Jutussa kerrottiin myös, että unelmat antavat energiaa ja kasvattavat meitä ihmisenä. Unelmissa jokaisella on oikeus onneen. Sinulla on taito, kun osaat unelmoida kaiken keskellä. Kaikki eivät siihen pystyisi. Unelmoidaan siis. Iso voimahali! -Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa piristävästä ja ihanasta kommentista! Sain siitä voimaa. :)
      Unelmointia on oppinut käyttämään hyväksi, sillä siellä tosiaankin ajatus on ihan vapaa ja kaiken voi kuvitella toiseksi. Hetken levähdystauko arjesta.

      Poista
  7. <3 Olisitpa täällä, halaisin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Olitte eilen mielessäni, kun kävin kaupoilla... :)

      Poista
  8. Älä anna miehesi puhua sinulle pahasti, ei se ole mikää puolustus että hän on äkkipikainen. Olisiko hänen mahdollista puhua jonkun kanssa? Siis muun kuin sinun. Varmaan hän on turhautunut muttei se oikeuta huutamaan sinulle!

    Onko teillä mummoja, pappoja, kummeja ym lähellä? Sille esikoiselle tekisi hyvää saada säännöllisesti jakamatonta aikaa äidiltä ja isältä, molemmilta yhtaikaa ja erikseen. Jos kotitilanne uuvuttaa teitä niin varmaan se uuvuttaa lastakin. Jos lapset ei saa huomiota muuten he tekevät vaikka pahaa. Eikö pääkaupunkiseudulla ole tarjolla kaikenlaisia varamummoja ja -pappoja? Kysykää sellaista, hän voisi viettää laatuaikaa esikoisenne kanssa tai voisi olla Valon kanssa että pääsisitte kolmistaan johonkin.

    Tämä kaikki ihan hyvällä sanottu, kyyneleet tuli silmiini kun kerroit miehesi käytöksestä.
    Älä anna sen toistua. Olet niin tärkeä ja arvokas ihminen ettei sinua saa kohdella noin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Julkistettuani postauksen tunsin jonkin verran katumusta siitä, että olin kirjoittanut mieheni ja minun välisistä asioista. Tarkoituksella en niistä tänne kirjoita, koska mieheni on toivonut niin. Eikä varmaankaan todellakaan siksi, että häpeäisi itseään tai pelkäisi käytöksensä tulevan julki, vaan siksi, että hän on tarkka yksityisyydensuojastaan, eikä ole rekisteröitynyt netissä esimerkiksi sosiaalisen median palveluihin lainkaan.
      Parisuhteesta ja siitä, millaisia ongelmia vakavasti sairas ja vammainen lapsi aiheuttaa sille, olisi paljonkin puhuttavaa, mutta en halua omaa parisuhdettani tuon keskustelun aloitekanavaksi.

      Mikä saa sinut ajattelemaan, että jotenkin nöyränä kestin tilanteen? Se, että minulle tulee paha mieli jostain mieheni sanomasta ei tarkoita, että hyväksyisin sitä.

      Loppukaneettina on pakko laittaa - enkä laita tätä minäkään millään pahalla, vaan puhtaasti osoittaakseni niitä haasteita, joita meillä arjessa on - että ei Valoa voi jättää hoitoon millekään varamummolle tai -papalle. Vakavia sairaskohtauksia saavaa, painavaa, liikuntakyvytöntä lasta, joka kommunikoi vaihtoehtoisen kommunikointimenetelmän avulla, ei voi jättää hoitoon kenelle tahansa.

      Poista
    2. Hei!
      Voimia sinne hurjasti! Voi, voisinpa sanoa jotain, joka oikeasti auttaisi silloinkin, kun voimat on finaalissa.

      Voin vain pyytää enkeleitä teidän ylle ja toivoa, että aurinko lämmittäisi teitä voimallaan! :)

      Jos haluat jutella, niin soittele! Koska vaan, täällä ollaan aina valmiita kuuntelemaan.

      Terkuin
      Elina ja tytöt

      Poista
    3. Kiitos Elina! Kuten sanoin jo puhelimessa, puhelukin auttaa paljon. Sisällöllä ei edes oo mitään väliä. Sun kanssa on aina yhtä mukavaa ja virkistävää puhua! <3

      Poista
  9. Moi murunen!! Juurikin tänään S:n kanssa oltiin aamukahvittelemassa, ja alettiin suunnitteleen päivän roadtrippiä isoon kaupunkiin sua ja Valoa moikkaamaan, joten varaudu! Saattaa olla tiedossa laatuaikaa meidän kanssa!! :)
    -Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikä, mä olin niiiiin tulossa Tampereelle. Mut saatte te tulla tännekin! :) Ihanaa! :)

      Poista
  10. Meillä on kotona taapero ja 1-vuotias sairas lapsi. Vaikka kamppailemme eri tasoisten sairauksien kanssa, niin allekirjoitan tuon, että sairaus tuo ongelmia parisuhteen hoitoon. Toisaalta on myös niin, että väsyneenä tulee sanottua sellaista mitä ei aivan tarkoita. Kiukku ja väsymys on helppo purkaa toiseen, valitettavasti. Sinä kirjoitat todella suoraan ajatuksistasi. Itse olen saanut juuri sinun blogistasi vertaistukea, niin samantapaisia ajatuksia on välillä täälläkin. Voimia ja kaunista kevättä perheellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimia teille elämään haasteiden keskellä! Monet pitkäaikaissairaudet sinällään, vaikka kyseessä ei olisi hengenvaara, ovat raskaita koko perheelle ja kuormittavat arkea.
      Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että väsyneenä tulee sanottua monenlaista. Ihan meidän kaikkien. Haluaisin ylipäätään nähdä sen parisuhteen, jossa ei ikinä hermostuta eikä riidellä. Ehkä sellaisiakin on, mutta ovatko ne vain ulospäin sellaisia, vai mahtaako niissäkin olla pinnan alla kuohuvat skismansa?

      Hienoa, että blogini rehellisyydestä on hyötyä. Tulee hyvä mieli, kun kerrot sen. :) Aurikoista pääsiäistä teidän perheelle, nyt on luvattu lämmintä (ainakin tänne Etelä-Suomeen)!

      Poista