Oikeus tulla kuulluksi

Hyvää lasten oikeuksien päivää kaikille! Tänä vuonna teemana ovat vammaisten lasten oikeudet ja niissähän varmasti parannettavaa riittäisi. Kuten siinä, että vammaista lasta muistettaisiin kuunnella. Vammaisen lapsen kanssa kommunikointi on haastavaa ja saattaa vaatia erityisosaamista, mutta yhtäkaikki hänellä on oikeus päättää omasta elämästään siinä määrin kuin terveillä ikätovereillakin. Kuinka monta kertaa vammainen lapsi esim. päiväkodissa saa eteensä vain jonkun aikuisen kaivaman lelun, ilman, että häneltä on kysytty, millä lelulla hän oikeastaan haluaisi leikkiä?

Tällä viikolla Valo on aloittanut itsenäisen harjoittelun päiväkodissa ja hänen oikeutensa tulla kuulluksi ja vaikuttaa hoitotilanteisiinsa on pyörinyt paljon mielessäni. Se taitaa olla koko päiväkodin aloittamisen perustavampia kulmakiviä, syy, miksi Valon hoitoon jättäminen on niin vaikeaa minulle. Pelko siitä, että Valo ei tule ymmärretyksi kommunikoidessaan tai että hänelle ei anneta tilaisuutta siihen. Valo tarvitsee niin paljon herkkyyttä ja aikaa kommunikointiin, että välillä mietin, kuinka paljon päiväkodin rutinoituneessa arjessa ymmärretään tätä seikkaa. Tietenkään kaiken ei tarvitse tapahtua samalla tavalla päiväkodissa ja kotona, ja ihmisillä voi olla erilaisia tapoja olla Valon kanssa. Joku voi löytää jotain ihan uusiakin puolia Valosta ja uusia juttuja, joista hän innostuu. Mutta kykyä kommunikoida Valon kanssa tarvitaan, jotta Valon oikeus tulla kuulluksi toteutisi päiväkotiarjessa.

Yhteiskuntamme ei tunnu järin arvostavan lapsen oikeutta tulla kuulluksi, ei tarpeeksi edes "tavislasten" kohdalla. Erityistarpeisilla lapsilla tuota oikeutta on vielä vähemmän. Esimerkiksi pienet vammaiset lapset saavat tosi naftisti puheterapiaa, vaikka sen avulla voitaisiin vahvistaa vanhemman ja vauvan välistä kommunikointia hyvinkin varhaisesta vaiheesta lähtien. Myös päivähoidon erityisresurssit ovat tiukassa. Valolla on kuitenkin se erityinen etuoikeus, että hän on päässyt monivammaisten lasten ryhmään, jossa asiantuntemusta mm. kommunikointiasioihin on varmasti paljon enemmän kuin monessa muussa päiväkotiryhmässä.

Lapsen kuuleminen on varmaan sellainen asia, jota kaikkien vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien on hyvä säännöllisin ajoin pohtia ja arvioida omaa suoriutumistaan tuossa jalossa taidossa. Toisinaan vanhemman tehtävä on kävellä lapsen mielihalun ylitse, mutta mahtaako sellaista tilannetta olla, jossa lapsen kuulemisen yli on perusteltua astua... Itse ainakin saan itseni aivan liian usein kiinni siitä, että keskityn liikaa muuhun kuin olennaiseen.