Täällä on taas oltu hiljaisuuden äärellä. Torstaiaamuna lähdettiin huonosti nukutun kitinäyön jälkeen päiväkotiin harjoittelemaan. Valo yritti kovasti sinnitellä ja osallistua touhuihin, mutta refluksi vaivasi paljon ja kuume alkoi nousemaan. Edellisestä flunssasta jäänyt keuhkorohina oli vasta parantumassa ja uusi tauti iski kyntensä lapseeni vähän turhankin hanakasti. Ilman kuumelääkitystä kuume pompsahtaa 38 asteen tienoille, ruoka tai juoma eivät maistu ja pysyvät huonosti sisällä noin muutenkin. Keuhkot eivät rohise, ne pihisevät. Kaikki Valon hereilläolohetket yritetään käyttää nesteyttämiseen ja siihen, että hän ylipäätään saisi jotain energiaa, jotta jaksaisi parantua.
Tätähän tämä on joka kerta kun Valo sairastuu. Mennään hetki kerrallaan ja punnitaan jatkuvasti, missä menee se raja, jonka jälkeen täytyy lähteä sairaalaan. Niin kauan kun selvitään ilman saturaation selvittelyjä ja suonen sisäisiä, ollaan kotona. Vaihtoehto on sairaalahoito sisäilma- ja kosteusongelmista kärsivässä sairaalassa, jossa nukkumapaikat vanhemmille ovat vähissä.
Se, miten nopeasti korttitalo romahtaa, on aina yhtä pysäyttävää. Kun esikoinen sairasti Valon ikäisenä, hän katsoi dvd:ltä Peppi Pitkätossua tai Puuha Peteä ja joi kuumaa kaakaota. Kun Valo sairastaa, ollaan kokoajan ihan varpaillaan. Kaikki pienen miehen voimat on poissa, kuin kuolemaa tekisi.
Juuri nyt... ei ole enempää sanoja. Vain hiljaista odottamista. Josko jo huomenna olisi paremmin...
Voimahalaus täältä. <3 Lähetän myös joukon parantavia enkeleitä Valolle. Kunpa voisin olla avuksi, jotenkin osaan aavistaa fiiliksenne... Jos jostain löydän taikasauvan, niin taion kaikki maailman pöpöt kauas pois, lastemme ulottumattomiin...
VastaaPoistaKiitos! <3 Joukkiosta oli apua, Valon vointi kääntyi parempaan. Vähän kyllä pelottaa, kuinka monta tällaista sairastamista keuhkot jaksavat ennen kuin keuhkokuume iskee... Toivottavasti saavat parantua nyt rauhassa!
PoistaTäältäkin iso voimahalaus sulle ja paranemishalit Valolle <3
VastaaPoistaNina
Kiitos. <3 Onneksi selvisimme kotihoidolla!
PoistaPikaista,nopeaa paranemista Valolle.Joku lääkäri aikoinaan käski triplaamaan d vitamiinin määrän taudin häätämiseksi nopeammin...
VastaaPoistaT.Maarit
Kiitos! Paremman puolella jo ollaan. Minä annan Valolle 25 mikrogrammaa päivässä ja sairaana ollessa 50 mikrogarammaa. En tiedä, uskaltaisinko 75 mikrogrammaa antaa... Aika yläkanttiin annan ton perusannoksenkin, minusta suositeltu 10 mikrogrammaa on liian matala.
PoistaVoimahalit täältäkin ja Valolle pikaista paranemista♥
VastaaPoistaKiitos Hanne. <3
PoistaRukouksissani olette. Valolle pikaista paranemista! Äidille, isälle ja isoveljelle paljon voimia!
VastaaPoistaKiitos! Kenties niistä rukouksistakin oli apua. :)
PoistaVoi kurjuus! Pikaista paranemista, toivottavasti pian helpottaa! Meille kuumeeseen annettu ohje helpotti ainakin viimeksi: Buranaa ja Parasetamolia vuoron perään ja höyryhengitystä. Tsemppiä!
VastaaPoistaP
Kiitos! <3 Sunnuntaista lähtien joka päivä on ollut parempi. Minäkin olen saanut ohjeeksi tuon Burana + Panadol -koktailin. Höyryhengittelyäkin tehdään ja on meillä keuhkoja avaavaa lääkettääkin. Hengitettävää kortisonia ei ole, vaikka sitä varmaan joka flunssan aikana tarvittaisiin...
Poistavoi Valoa pientä. Toivottavasti alkaa helpottaa! Ja äidille roppakaupalla jaksamista. Tuttu tunne tuo, että ei voida "vain rauhassa sairastaa". Se on rankkaa. Terkut toiselta sairastuvalta ;) (vaikka täällä mennään paljon leppoisammissa merkeissä) Mari&Trio
VastaaPoistaLuinkin teidän pienimmän aiheuttamasta suunnitelmien muutoksesta. Kai se on loogista, että lapsi, jolla on vaikeita pitkäaikaissairauksia, ei kestä sairastamista samalla tavalla kuin terve lapsi, mutta on se ei kyllä yhtään lohduta flunssan iskiessä. Vaikka flunssan jälkimainingit (lähinnä keuhkojen rohina) kestävät varmaan vielä ainakin neljä viikkoa, niin muutoin ukkelin vointi alkaa olla jo hyvä.
PoistaOnneksi on jo parempaan suuntaan menossa. Paranemisterveisiä kuitenkin vielä täältä, on niin raskasta kun lapsi sairastaa! Huolta kun on muutenkin, sairastelu tuo ylimääräistä painolastia.
VastaaPoistaJotenkin raskainta on sen arvioiminen, että voiko olla kotona vai pitääkö lähteä näytille. Me ollaan oltu sairaalassa ihan tarpeeksi, ihan hevillä en lähde "varmuuden vuoksi" päivystykseen. Valo kyllä varmaan otettaisiin pahimmilla flunssaoireillaan aina osastolle tarkkailuun, mutta kokemusta on kertynyt sen verran, että en viitsi lähteä, jos näen, että pärjäämme kotonakin. Onneksi tästäkin selvittiin kotihoidolla!
Poista