Politiikkaa

Helsingin sanomissa oli tänään todella hyvä Vieraskynä -kirjoitus. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1415506259181 Alla pieni (okei, pitkä) ote jutun tärkeimmästä sisällöstä. Koko kirjoituksen pääsee luonnollisesti lukemaan linkin kautta.

"Vammaislakeja nyt uudistettaessa lainvalmistelu on ollut avointa ja kuulevaa. Siitä huolimatta esityksen luonnosversioista puuttuu vaikeimmin vammaisten ihmisten keskeisin oikeudellinen kulmakivi: vaikeavammaisuuden käsite.
-----
Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, ettei vammaisten ihmisten avuntarpeiden arviointiin ja niistä päättämiseen ole olemassa riittäviä työkaluja ja mittareita. Sosiaalityöntekijän näkökulmasta arviointi ilman raameja on mahdoton työtehtävä. Sosiaalitoimi kaipaakin työnsä tueksi terävällä kynällä kirjoitettuja selkeitä säädöksiä. Se on myös osa asiakkaan oikeusturvaa.
----
Vaikeimmin vammaisten tarvitsemia asumisen ja avun palveluita ei nytkään joskus haluta maksaa ja järjestää siinä määrin kuin se olisi välttämätöntä. Palveluista korvataan vain jokin yleisesti määritelty keskitaso. Tämä johtaa siihen, että eniten apua tarvitsevat eivät saa tarvitsemiaan palveluita.

On suurinta epätasa-arvoa kohdella kaikkia vammaisia samalla tavalla, kun on olemassa ryhmä, joka tarvitsee erityistä lain turvaa."

Tiedossa siis ankeita aikoja kaikista vaikeimmin vammaisille suomalaisille, jollei tarpeeksi moni taho, niin yksityiset kuin järjestötkin, pidä huomattavaa meteliä. Tämänkin blogin jutuista on varmaan lukijoille välittynyt kuva vammaispalvelujen tilasta: palvelu ei ole ainakaan nopeaa. Eduista, jotka laki määrää, saa toisinaan tapella ja vääntää kättä aivan liikaa kaiken muun arjen kuormituksen keskellä.

Siispä, kun nyt piakkoin jokainen suomalainen ostari täyttyy eduskuntaan havittelevista lippu-lappujen jakajista, jotka ovat tuhonneet puolet Suomen puustosta vain jotta kanssaihmiset voisivat tiputella heidän iskulauseillaan ja pärstöillään varustetut lärpäkkeet maahan, pysähdy lappusta ojentavan suurta palkkaa havittelevan "kansan"edustajan eteen. Kysy: "Mitä mieltä olet valmisteilla olevasta vammaispalvelulainsäädännön uudistuksesta?" "Mitkä asiat luonnoksessa ovat hyviä, mitä parantaisit?" "Millaisena näet vammaispalvelujen tilan tällä hetkellä?" Ja niin edelleen. Vaihtoehtoisesti seuraa hyvää keskustelua - tai jos ei, saat ainakin nauttia vaivautuneesta ilmeestä ehdokkaan kasvoilla, kun hän joutuu myöntämään, ettei hänellä ole mitään kosketuspintaa edes nykyiseen vammaispalvelulakiin saati valmisteilla olevaan luonnokseen. :)

PS. Syvä anteeksipyyntö poliitikoille sarkastisesta tekstistä, joka vihjaa politiikan olevan täynnä omaan napaan tuijottelijoita. Olen menettänyt uskoni politiikkaan suunnilleen niihin aikoihin kun päätös viidennen ydinvoimalan rakentamisesta tehtiin (ja se onkin jo toinen tarina se), mutta olette varmasti silti siviilielämässä ihan mukavia ihmisiä.